KOTISIVU KANSIKUVA (1)
Kulttuuri on tärkeämpää kuin talouskasvu
Jos sinulla on nälkä, valitsetko leivän vai kirjan? Todennäköisesti leivän. Talouskasvu on ehdottoman tärkeää, se luo työpaikkoja, tuo leipää pöytään. Mutta nykyisessä Suomessa kulttuuri on vielä tärkeämpää kuin talouskasvu.

Nykyisin ihmisten ei keskimäärin tarvitse miettiä, mistä leipä tulee pöytään. Suomi on vauras maa, jossa pienikin talouskasvu saattaisi riittää oikein mainiosti. Elämme yltäkylläisyydessä, jossa jopa nollakasvu riittäisi, jos vauraus ja tulot jakautuisivat tasaisemmin. Entistä harvemmalla on puutetta leivästä, vaatteista ja kodista.


Tällaisessa yltäkylläisyyden maailmassa kulttuuri nousee talouskasvua tärkeämmäksi. Kulttuuri tekee meistä demokraattisesti toimivia olentoja. Kulttuurilla tarkoitan tässä muun muassa sivistystä, koulutusta, lukemista, kirjallisuutta, teatteria, kuvataiteita, musiikkia, huminististen aineiden opetusta ja opiskelua. Itsensä kehittämistä ja sivistämistä. Taideaineiden lisäämistä kouluissa, taidekerhoja. 


Kulttuuri on talouskasvua tärkeämpää kolmesta syystä:


1. Kulttuuri kasvattaa demokraattisia kansalaisia


Filosofi Martha Nussbaum kirjoitti: "Demokratiassa tarvittavaa osaamista hankitaan, kun opiskellaan  humanistisia aineita ja taideaineita. Ne ohjaavat opiskelijaansa ajattelemaan kriittisesti, tarkastelemaan maailman ongelmia maailmankansalaisen näkökulmasta sekä lopulta ymmärtämään toisen ihmisen elämäntilannetta."


Kulttuuri tekee ihmisistä myötätuntoisempia ja he osaavat paremmin asettua toisen asemaan. Kulttuuri avartaa. Se auttaa ymmärtämään maailmaa ja toisia ihmisiä. Se auttaa ymmärtämään toisenlaisia maailmoja. Teatteriesitys, kirja tai elokuva pakottaa meidät katsomaan maailmaa jonkun toisen silmin.  


Sellaiset taidot ovat keskeisiä, jotta demokratia voisi toimia. Yksipuoluejärjestelmässä valtapuolue ja sen johtaja määrittelee yhteiskunnan, mutta demokraattinen yhteiskunta vaatii kykyä tehdä kompromisseja. Demokraattinen yhteiskunta vaatii yhteistyötä, toisen asemaan asettumista. Esimerkkinä vaikkapa hallitusyhteistyö tai työt kaupunkien päättävissä elimissä. Siellä on ihmisiä eri puolueista ja taustoista. Kaikkien kanssa pitää pystyä yhteistyöhän. Se ei tarkoita, että kaikkien kanssa tulisi olla samaa mieltä.


Uskon, että ihmiset, jotka kulttuurin ja sivistyksen sijaan tavoittelevat maallista omaisuutta ja keskittyvät rahan hankkimiseen, ovat muita kykenemättömiä asettumaan heikkojen ja sorrettujen asemaan. Sama pätee ihmisiin, jotka yksisilmäisesti ajavat jotain yhtä tiettyä agendaa. Nämä ihmiset saattavat olla kykenemättömiä toimimaan demokratian pelisääntöjen mukaan. Huolestuttavaa on se, että suomalaiset ovat erään tutkimusen mukaan lähes maailman huonoimpia asettumaan toisen ihmisen asemaan.  


2. Kulttuuri muokkaa identiteettiä


Kulttuuri on myös taloutta tärkeämpi kansallisen identiteetin muokkaaja. Aleksis Kivi, Minna Canth, Albert Edelfelt, Aki Kaurismäki ja Väinö Linna ovat pohjana kansalliselle identiteetillemme. Kulttuuri luo myös alueellista identiteettiä: Nortamo ja Rauma, Heli Laaksonen ja Varsinais-Suomi, Notkea Rotta ja Itä-Helsinki. Talouskasvulla ei ole samanlaista vaikutusta.


3. Kulttuuri on viides valtiomahti


Kulttuurilla on useita tehtäviä yhteiskunnassa. Mutta voidaan ajatella, että jos media on neljäs valtiomahti, kulttuuri ja taiteet ovat viides valtiomahti. Taiteen yksi tehtävä on kertoa yhteiskunnallisista epäkohdista. Kirja, näytelmä, elokuva tai taidenäyttely saattaa paljastaa yhteiskunnasta jotain sellaista, jota emme aikaisemmin olleet ajatelleet. Taide auttaa näkemään maailmaa toisin silmin. Taide haastaa valtaapitäviä, instituutioita ja eliittiä. Kun median asema valtiomahtina on viime vuosikymmeninä supistunut supistumistaan, kulttuurin asema on entistä keskeisempi.    


Jotta demokratia toimisi, meidän pitää rohkeasti panostaa kulttuuriin. Kulttuuria tulee tukea entistä enemmän. Pitää panostaa elinikäiseen oppimiseen, joka alkaa varhais-kasvatuksesta ja jatkuu eläkkeellä. Kouluissa pitää panostaa taideaineisiin. Pitää olla tarjolla taidekerhoja, lukupiirejä ja kulttuuriseuroja kaiken ikäisille.


Jokainen leikkaus kulttuuriin, taiteisiin ja koulutukseen on uhka demokratialle.